Torstaina työlistalla...

...on siivousta ja talon koristelua pääsiäistä varten. Mulla on pääsiäiskoristeita aivan minimaalisen vähän joulukoristeisiin verrattuna, mutta sen verran kuitenkin, että niille on oma laatikko. Tämä pupu on yksi harvoista esille laittamistani koristeista. Kun jäi tämä rairuohojen istutus tänä vuonna vähän täpärälle, niin on sitten nää koristeetkin unohtuneet. Mutta huomenna asiaan tulee muutos! Ja katsotaan, jos vaikka jotain kuviakin sais otettua.

Joulukippo käyttöön

Joulun alla tuli ostettua paikallisesta antiikkikaupasta pieni astia joulukarkeille. Aikomus oli pitää tätä esillä vain jouluisin, mutta otin sen käyttöön nyt pääsiäisenäkin. Se kun on niin nätti! Ja aika tilava. Eivät nuo pienet suklaamunat riitä millään täyttämään edes astian pohjaa. Täytynee ostaa lisää suklaamunia, ei tarvitse pitää kippoa tyhjän panttina :-)

Tämä se tästä vielä puuttui

Nimittäin Unikko-ripsiväri. Eilen aamulla en tiennyt, että tämmöisiä on olemassakaan, illalla tämä jo oli meikkilaukussa. Nuoremman tytön kummitäti kiikuttaa meille aina Avonin meikkiesitteitä ja sieltä jotain sitten tilaillaan. Tämä Unikko-ripsiväri on juuri tuolta Avonilta, mutta kuulemma sitä ei voi tilata. Saatiin se siis suhteilla, yllätyksenä ja pyytämättä. Aika hauska kyllä!
Väriltään tämä on musta, tai kuten ripsivärin pohjassa lukee, Midnight.
Ennestään meillä on erilaisia Unikkoja, on patakintaita, patalappuja, tarjotin, vihkoja ja vauvan ruokalappuja, mutta että nyt vielä ripsivärikin. Mitähän seuraavaksi.

Viipurinrinkeli

Meillä on tytöt vielä niin pieniä, että eivät käy virpomassa. Joten meillä ei ole tänään ollut mitään virpomisia, eikä siis myöskään ole syöty pääsiäismunia.
Mutta käytiinpä kauppamatkalla Voikkaan pääsiäismarkkinoilla. Siellä oli aika vähän porukkaa, kun on niin sateinen päivä. Tyttö kävi isänsä kanssa ostamassa ison viipurinrinkelin ja minä taaperon kanssa odotin sen aikaa autossa. Tunti sitten se rinkeli ostettiin ja nyt se on jo melkein syöty... Viipurinrinkeli on meillä aina se pakollinen markkinostettava. Vaikka ei muuta ostettaiskaan, niin viipurinrinkeli sentään.

Pitsiä ja ruutuja

Tänä aamuna petasin sängyt tavalliseen tapaan, kunnes muistin, että mullehan tuli perjantaina Ellokselta paketti.
Paketissa oli helmalakana. Se on ehkä vähän iso meidän sänkyyn, vaikka tilasin sen pienemmän, mutta pitänee vähän kaventaa parista kohtaa. Tuli heti makkariin uutta ilmettä! Päiväpeitto on ainaskin neljä vuotta vanha ja taitaa olla Ellokselta sekin.
Samalla laitoin tytön sänkyyn uuden päiväpeiton. Kangas oli heräteostos Eurokankaasta pari viikkoa sitten. Koskapa olen itse aika lahjakas katkomaan ompelukoneen neuloja, en uskaltanut käydä surruuttamaan tätä peittoa edes farkkuneulalla, vaan vein kankaan ompelijalle. Kympin tuo vaan otti, joten ei nyt paha, kun teki vielä tosi siistiä jälkeä.
Kolmivuotias itse tuli tutkimaan uutta päiväpeittoaan ja näytti epäileväiseltä. Nosti sitten varovasti peiton reunaa ja kailotti riemuissaan:
- Äiti kuule, kyllä se vanha peitto ja tyyny on siellä alla!

Pääsiäisihanuus

Tässä tämä nyt on, se ihana Kodin Anttilasta löytynyt pääsiäiskortti. En saanut illalla kunnollista kuvaa ilman salamaa, kun oli niin pimeää. Nyt sitten auringonpaisteessa yritin uudemman kerran. Minnehän tän sitten laittais... Joko lastenhuoneeseen tai askarteluhuoneeseen. Siinä kun on vielä tuo kiva nauha, mistä sen voi laittaa roikkumaan.

Ostospäivä

Tänään käytiin Ikeassa. Kaikki muut oltiin reissussa, paitsi yksivuotias, joka oli ensimmäistä kertaa koko päivän eli aamuyhdeksästä alkuiltaan mummolassa hoidossa. Eikä ollut itkenyt yhtään. Oli nukkunut kahdet päiväunet, pidemmät mitä kotona, ja syönyt hyvällä ruokahalulla kaikkea, mitä mummo oli tarjonnut. Ja oli vielä ollut oikean hyväntuulinen koko päivän. Leikkinyt, lallattanut lastenlauluja ja nauranut mummon jutuille, jopa tapaillut vähän sanoja, kuten "istuu", mitä toistaa ainakin 278 kertaa päivässä, vähintään.
Me muut siis kävimme sillä välin Ikeassa. Lastenhuoneeseen löytyi punainen kankainen säilytystötterö, missä on numeroin koristeltu kansi. Näitä säilytysjuttuja ei voi olla lastenhuoneessa koskaan liikaa.
Ostin myös kangaspalan, vaikkakaan en ole vielä päättänyt mitä siitä tekisi. Lapsille jotain kuitenkin.
Kaikkea muutakin pientä tuli hankittua. Reissun parasta antia oli leikkipaikka Småland, jonne neitonen sai jäädä ensimmäistä kertaa leikkimään. Aiemmin ei ole ikä riittänyt, mutta nyt kun on jo 3, niin jäi sinne ihan mielellään. Puolisen tuntia siellä leikki, me kävimme sillä välin Ikean ruokapuodissa ja kahvilla. Lapsen sai sieltä leikkipaikasta ulos käteen leimattua samis-tatskaa vilauttamalla.
Kotimatkalla piipahdettiin vielä Kodin Ykkösessä. Siellä tyttö joutui vaikean valinnan eteen, kun piti valita Myyrän ja Postimies Paten väliltä. Lopulta kotiin lähti Myyrä-DVD. Mulle Kodin-Anttila tuli tosi halvaksi, tuhlasin sinne peräti 1,99euroa. Sillä sain aivan ihanan vanhanajan pääsiäiskortin.

Kirppisaarre

Mulla on paha tapa kantaa kirpputoreilta kotiin pieniä nättejä laseja, joilla ei oikeastaan ole mitään käyttöä. Kuten tämä kuvassa näkyvä lasi. Olihan se pakko tuoda kotiin, kun maksoi vain euron. Tämä on tosi pieni, vetoisuudeltaan hyvä jos puolta desiä. Mutta eipä tuo haittaa, koristeena tätä pidän.
Taustalla näkyvässä kehyksessä on dècoupage-työ. Lautasliina on Porvoon-reissujen löytöjä toissa kesältä. Oli kerrassaan pakko kehystää, ihan kuin pieni juliste!

Kiitos kiitos!

Rouva Ruusupuun Marilta sain tämmöisen, Beautiful Blogger Awardin! Kiitoksia oikein paljon Marille. Onkin meikäläisen ensimmäinen blogipalkinto.
Ja näköjään minulla on myös seitsemäs lukija. Tervetuloa joukkoon!
Tuo Beautiful Bloggerin ilmeisesti saisi jollain tapaa liitettyä perussivulle, mutta eihän se multa onnistunut. Sen koodin tai mikä lie, jo löysinkin, mutta en sitten mitään paikkaa, mihin sen olisin liittänyt. Joten tuo tunnustus jää nyt sitten keikkumaan tänne päiväpostausten sekaan, kun en sitä osaa laittaa "esille". Olen aika onneton näissä jutuissa. Kesti vuosia, että ylipäätään sain aikaiseksi käydä tätä blogia tekemään.
Tänään oltiin tyttöjen kanssa mummolassa ja kaupungilla, joten ei oikein ole mitään päivitettävää. Mutta jos sitten huomenna taas, kun ollaan enempi kotosalla.

Yllätyslöytö

Olen jo parina päivänä hypistellyt kaupoissa ja Novitan Korian tehtaanmyymälässä uusia kevätlankoja miettien mitä niistä ostaisi. Tulipa tähänkin pulmaan ratkaisu, kun kurkistin kotona hyllyn päällä lojuneeseen lahjatavarakassiin. Ei tarvitse ostaa mitään, löytyi nimittäin neljä kerää kolme vuotta vanhoja pastellisävyisiä vaaleanpunaisia lankoja.
Nämä kerät minulla oli optimimistisesti mukana synnärillä, kun kävin sieltä esikoistyttömme hakemassa. Miten se aika menikin sen vauvan kanssa touhutessa niin, ettei siinä kutomista ehtinyt edes ajatella...
Tein sitten sen pienen työn loppuun kotiin päästyämme, mutta ehdin unohtaa, että niitä lankoja jäikin aikamoinen kasa. Olisinkohan ostanut nämä 2006 Kotkasta siitä torin varren ihanasta käsityöliikkeestä? Luultavammin, Novitaa nämä eivät ainakaan ole.
Koska lankoja on mielestäni aika paljon, neljä lähes täyttä kerää, ei kauaa tarvinnut miettiä, mitä kävisin tekemän. Kesäkassia itselleni, tietysti! Taas vaihteeksi. Yksihän niitä vasta on tehtynä, kyllä se pitää toinenkin tehdä. Kassin koosta ei taaskaan ole mitään etukäteissuunnitelmaa, kuten ei meikäläisen kutomuksissa yleensäkään ole - niistä sitten tulee mitä tulee. Joskus olen kutonut pitkät pätkät tietämättä mitä kudon. Mutta tätä on kudottu ensimmäisestä silmukasta lähtien kesäkassin kiilto silmissä. Puikolla on 64 silmukkaa, eli kyllä tästä ihan hyvän levyinen tulee. Katsotaan mihin langat riittävät korkeuden suhteen.
Jos tämän vielä saisi parissa viikossa tehtyä, niin aina parempi. Vuoren meinaan tehdä Tildasta tai Cath Kidstonista, kun niitä on vielä isompia paloja jäljellä ja värikin käy näiden kerien kanssa kivasti yhteen. Joten on sitten vielä kutomisen päätyttyä pari iltaa tekemistä, kun ompelee vuoren tähän kiinni. Mutta siihen on vielä matkaa...

Pikkutytön kesäkassi

Lunta on vielä ainakin metri, mutta kyllä sitä on jo kesään valmistauduttava! Kolmivuotias tilasi muutama viikko sitten itselleen äidiltä kesäkassin. Näki sen viininpunaisen, minkä tein itselleni ja halusi samanlaisen. Samanlaista ei tietenkään saanut, mutta kudotun ja kangasvuorisen kylläkin. Eikä tähän tullut niitä rottinkikahvoja, vaan ihan kudotut kahvat.
Ysin puikoilla tätä kudoin ja nopeasti valmistui, yhdessä päivässä. Vuorikangas on oikeasti tilkkukangasta, ostettu Lahden Trion ompelukone- ja tilkkumyymälästä alakerrasta.
Nyt on sitten kesäkassit valmiina, ja ei kun lumien sulamista odottamaan :)

Aurinkoa odottaen

Meinasin tänään laittaa päivitykseen kuvan tekemästäni pikkutytön kesäkassista, mutta ei ole tuo aurinko täällä kahteen päivään paistanut, niin en ole saanut otettua kuvaa. Mutta onneksi on näitä aiemmin otettuja kuvia, tällä kertaa lastenhuoneesta.
Tyttöjen huoneeseen kertyy ihan tahtomattakin kaikkea vaaleanpunaista yllin kyllin, sen tähden halusimme huoneeseen ei-vaaleanpunaiset seinät. Keltaiseksi sitten meni.
Parhaimmillaan huone on aamupäivisin, kun pikkuiset leikkivät ja aurinko paistaa.
Ai niin. Ylimmässä kuvassa näyttää sille, että hyllyt ovat vinossa, mutta oikeasti hyllyt ovat kyllä aivan suorassa, on vaan kuvaaja kameroineen ollut vähän vinossa!

Sinivalkoista

Ostin kaksi helmihyasinttia toissa päivänä. Tuntuu, että nyt ovat jo kasvaneet ainakin 10 senttiä! Nämä tosiaan kasvavat korkeutta ihan silmissä. Kun valitsin näitä kaupassa, sai olla tarkkana, että otti helmihyasintteja, eikä narsisseja, koska olivat samassa laarissa, eikä niitä tahtonut erottaa toisistaan. Ja nyt ovat ensimmäiset kukat jo auenneet, kahdessa päivässä.
Laitoin nämä poikkeuksellisesti lastenhuoneeseen, vaikka ei siellä yleensä kukkasia ole. Mutta valkoisen senkin päälle käyvät kivasti ja saavat mukavasti valoakin, kun taitaa tuo lastenhuone olla niitä meidän huushollin valoisimpia huoneita.
Tuossa viimeisessä kuvassa on lasinen tarjouluastia, jota yleensä pidän jossain piiilossa, koska se lasimalja on aika iso ja tämä on sitten tyhjänä kovin tylsän näköinen. Nyt siinä on pitsiliina, joten se on vähän kotoisamman näköinen. Mutta ei se silti ole työhuoneeni nurkkaa pidemmälle päässyt!

Peitto ja pussukka

Eurokankaasta tarttui matkaan kaksi kangaspalaa. Tuo beige on tulossa kolmivuotiaan sängynpeitoksi. Sen päällä näkyvä kangaspala on vanha kirpparilöytö. Siitä taidan tehdä kaksi pientä tyynynpäällistä, juuri sopivasti kangasta sellaiseen.
Tämä sininen kangaspala taas oli aivan täysi heräteostos. Kevään uutuuksia. Kangas on kovin ohutta, mutta kyllä minä silti siitä jonkinlaisen pussukan meinasin tehdä. Jos laittaisi sisälle vaikka valkoista vohvelikangasta vuoreksi. Olisi sitten vuorikangas paksumpaa mitä päälliskangas. Ei kai tuo haittaa, kun itselle tulee.
Koristeeksi meinasin pitsiä.
Hommasin myös lankakerän, jossa on keltaista, vihreää, oranssia ja olisko ollut vielä jotain muuta, enpä muista. Olen jo aloittanut kutomaan kolmivuotiaalle kevätkassia, kerran sellaista toivoi. Värit ovat kyllä siinä kerässä sen verran hurjat, että en siitä itselle mitään tohdi tehdä. Kuvaa on sitten tulossa, kun saadaan valmiiksi.
Eilen oli tuntitolkulla kirpparihinnoittelua, tänään on kirpparille vientiä ja lisähinnoittelua, niin on nyt kutomiset jääneet.

Kuukauden kuvat

Helmi-maaliskuussa meidän huushollissa tapahtui yhtä sun toista. Oli syntymäpäiviä, käytiin pulkkamäessä ja muuta mukavaa. Kuvia napsittiin.
Väkersin viikonloppuna parillekymmenelle alkuvuoden pikkukuvalle albumin. Vielä pitäisi tehdä kaksi lisää, saisi sitten jokainen mummo omansa. Aina pari pikkualbumia vuodessa mummoloihin annetaan. Samoja kuvia niissä on, mutta jokainen on silti vähän eri näköinen.
Vihreävalkoinen nauha on Tildan kevätmallistosta, pahvi Sinooperista.

Meikkipussi

Tässä komeilee lähes valmis Cath Kidston -pussukka, jonka olen omin kätösin ommellut. Valmiiksi leikatut kangaspalat tulivat tämän kuvassa näkyvän Sew-kirjan välissä kaikille kirjan ostaneille. Sain tämän lahjaksi joulupukilta, kun vähän vihjaisin, kiitos!
Seuraavat kaksi kuukautta kirja lojui askarteluhuonessani, kunnes kaksi päivää sitten ryhdyin ompelupuuhiin.
Kirjan kannen kuvasta näkyy, että pussukka on oikeasti pieni kassi. Mutta mulle aivan liian pieni! Joten minä aion pitää tätä meikkipussina.
Paketin mukana tuli myös valkoisia nappeja, mutta löysin kokoelmistani tällaisen punaisen, ja nyt mietin, hentoanko vaihtaa valkoisen napin punaiseksi. Hmm... Yritän ratkaista ongelman tämän päivän aikana, sillä jonossa on ommeltavaa ja kudottavaa vaikka muille jakaa. Noista projekteista lisää tulevina päivinä.
P.S. Tätä kirjaa on käsittääkseni yhä myynnissä ainakin Suomalaisessa Kirjakaupassa, eikä hinta päätä huimaa, hieman yli 10 euroa. Sew on julkaistu viime vuonna Englannissa ja siinä on nelisenkymmentä ompeluohjetta kaavoineen. Eli uusi kirja, halpakin vielä ja kaupanpäällisinä valmiiksi leikattu kassi. Ei hassumpaa:)

Kukonlaulun aikaan

Kun herää kuudelta ja käy taikinan tekoon seitsemältä, voi sitten kahdeksan jälkeen mutustaa aamiaispöydässä omatekoisia sämpylöitä. Illalla näitä jo meinasin tehdä, mutta lorvikatarri iski. Onneksi olin aamulla reippaampi. Alkaa päiväkin pirteästi, kun heti herättyään käy touhuamaan.

Omenaa

Meillä on keittiössä pikkiriikkinen ikkuna, tuskin tavallista tv-ruutua isompi. Pikkuakkunan eteen on mukava väsätä kaikenlaisia asetelmia, yleensä siinä on purkkeja ja purnukoita, mutta tällä hetkellä kuitenkin muutamia isompia esineitä Omena-sarjasta. Tuo keltavihreä väritys on jotenkin niin kotoisa... Tykkään!
Tulee vain kiire, sillä tämän sarjan saatavuustakuu päättyy jouluna 2010. Vielä olisi ostettavana ainakin mukeja, maitokannu, voirasian suojus ja lisää ruokalautasia. Ja varmaan oli jotain muutakin vielä, onhan tässä sarjassa kaikenlaista.

Kaupanpäällisiä

Tässä on meittin huushollin uusin Kivi-tuikku. Enkä minä ole sitä ostanut, vaan tuo isäntä. Citymarketissa oli ollut tätä Kiveä kylkiäisenä pesuaineen ja pyykinpesuaineen ostajille. Juuri tämän väristä, ei muita vaihtoehtoja. Mutta sehän passaa, mulla nääs on kokoelmissa kolme vihreää Mariskoolia, käyvät kivasti yhteen tämän yllätystuikun kanssa.

Löytöjä ja havaintoja

Kävin siis eilen Helsingissä pitkästä aikaa. Edellisestä käynnistä oli ehtinyt vierähtää kolme ja puoli vuotta, vaikka ei meiltä olisi Helsinkiin kuin puolentoista tunnin ajomatka. Bussilla menin, joten tuli käytyä siinä uudessa kauppakeskuksessakin, minkä alla on se bussiterminaali. Juu, en muista nimeä, maalainen mikä maalainen.
Kävelin sieltä mennen tullen Forumiin ulkokautta ja vasta jälkikäteen tajusin, että olisi sinne päässyt myös maanalaista tunnelia pitkin. Ja sitten vielä odotin valojen vaihtumista vihreäksi kohdassa, jossa liikennevalot olivat rikki. Ei tämä mitään, aiemmin olen odottanut raitiovaunua kohdassa, missä ei ole kiskoja.
Mutta takaisin eiliseen. Olin kerrankin ajan hermolla, nimittäin Stockalla on avattu tällä viikolla uusi Herkku, ja ihan sitten ensimmäisten joukossa pääsin tähän tutustumaan. Aiemmasta se eroaa siinä, että kaikki herkut on ladottu samaan kerrokseen, kun aiemmin kerroksia oli kaksi. Tilaa ei varmaan ole sen enempää mitä ennenkään, jos olisi yhdistänyt ne kaksi kerrosta. Luulen. Mutta on siellä kyllä kyltti, että vielä se tästäkin laajenee.
Nyt kun on käynyt, osaa ensi kerralla vähän varustautua ja miettiä mitä sieltä ostaa. Paljoa ei tietenkään voi hamstrata, kun on kaikki muutkin ostokset kannettavana, mutta sellaiset puoli muovikassillista nyt ainakin.
Matkani päätarkoitus oli hankkia metri fiiniä kangasta ja tämä tavoite täyttyi heti matkan aluksi. Kankaasta ei sen enempää, se tulee hääpukuun. Muut puvun kankaat olen hankkinut jo aiemmin.
Aleksi 13 on ottanut valikoimiinsa Odd Mollya. Tai ehkä niitä on ollut siellä jo pidempään, en tiedä, kun en ole vuosiin käynyt. Ensi kerralla osaa mennä isomman budjetin kanssa. Ne Mollyn vaatteet on kyllä aika ihania! Pusero maksoi 190 euroa ja se oli aika lailla koko reissuni budjetti bussilippuineen päivineen, joten sai Mollyt jäädä odottamaan lihavampia aikoja.
Näissa kuvissa on muutamia löytöjä. Ylinnä on Forumin kortti- ja lahjatavarakaupasta ostettu pieni rasia itselle, eikä sen käyttötarkoitus ole selvillä, oli vaan niin nätti, ei maksanut paljoa. Keskellä on yksivuotiaalle löytynyt kukikas kevättakki Zarasta. Siinä on vuori eli se on sellainen välikelin hienostelutakki ja kaipa sitä voi oikein viileinä kesäpäivinäkin pitää. Alinna on myös Zarasta tehty löytö, lyhythihainen pusero esikoistytölle.

Tuliaisia

Kämp Galleriassa on ihana muumimyymälä (ja näkyi olevan myös Forumissa), missä oli tietysti käytävä hakemassa kotiinviemisiä. Niiskuneiti-jääkaappimagneetti oli kerrassaan pakko poimia matkaan, niin suloinen se on. Nämä suklaiset muumikolikot taas olivat jotain uutuuksia, sillä niitä näkyi olevan myös Stockmannilla.

Kynttiläkutsujen paras osa

Yksivuotiaan mielestä kynttiläkutsujen paras osa on se, kun posti tuo kotiin laatikollisen vieraiden tilaamia tavaroita, jolloin pääsee itse sinne laatikkoon istumaan. Kovin lyhytaikaiseksi vain jäi tämä ilo, sillä neitonen olisi kovin mielellään myös käynyt syömään näitä pehmusteita.

Naatti olo

Lupasin itselleni päivittää blogiani joka ikinen päivä huhtikuun puoliväliin saakka. Se onkin ainoa syy, miksi tänne tänään kirjoitan. Ei millään jaksaisi. Kävin päivällä Helsingissä, ilman lapsia, ihan yksin. Kivaa oli!
Oli kyllä mukava päivä, mutta väsymys on nyt iskenyt jälkikäteen. Olisi sieltä kerrottavaa ja kuvattavaa, mutta kun ei tuota päivänvaloa enää ole, eikä salamalla saa kuin värit rikki, niin palaan asiaan huomenna. Eikä muutenkaan jaksaisi. Kuudelta jo heräsin. Kymmeneen mennessä olen jo nukkumassa. Ei kahvikaan auttanut.
Huomenna on sitten vuorossa kotipäivä lasten kanssa. Saa nähdä kuinka kuvauksen ja bloggaamisen kanssa käy, mutta yritetään!
Tässä päivän kuvana paikallinen löytö viime joulun alta, Rosariumista ostettu nuken silityslauta, tanskalaisten ihanuuksia, kuinkas muuten. Valmistaja Maileg.
Kuuluu sitä sarjaan muitakin mukavia nuken tavaroita, kuten ruokapöytä ja lipasto. Jos sitä vaikka kokoelmaa joskus kasvattaisi. Mutta sitä ennen Helsinki-päivän päivitys kuvineen päivineen, huomenna :)

Naistenpäivän satoa

Naistenpäivä oli maanantaina ja nyt on keskiviikko, mutta kuvan naistenpäivän kukkasista laitan vasta tänään, sillä nämä tulppaanit aukesivat vähän verkkaisesti. Luulen, että ne kestävät maljakossa vielä muutaman päivän. Kolme ihanaa kimppua minä maanantaina omalta kullaltani sain:)
Asettelin kukkaset kahteen eri maljakkoon, valkoiset omaansa, punaiset ja violetit omaansa.

Kutoen ja ommellen

Sain tänään kevätkassin valmiiksi. Langat Schoppel Wollea, tilattu Veikeestä. Vuorikangas Tildaa, ostettu Sinooperista. Kahvat myös ostettu Sinooperista, varmaan jo kolme vuotta sitten, mutta vähän kesti saada laukku alulle.
Kahvat on ommeltu kiinni lenkeillä. Suurin osa kassista on ommeltu neula ja lankaa -metodilla eli ompelukonetta ei ole paljoa käytetty. Kaavoja ei tähän ole, vaan ihan omasta päästä syntyi tämä tekele.
Kudottu osa on yhtä suurta palaa, kaksi kerää tähän meni. Lanka on liukuvärjättyä eli raidat tulevat itsestään kutoessa. Toisella puolella on myös vaaleanpunainen raita, mutta hieman eri kohdassa. Tämä lanka taitaa olla Veikeestä jo loppu, mutta saman tuoteperheen lankoja siellä näkyy vielä olevan. Olenkin ajatellut tilata pari kerää näitä lisää, sillä kolmivuotias haluaa myös oman kevätkassin. Se saa kyllä luvan olla hieman pirteämmän värinen.

Kevään ensi-Tildat!

Eilen kävin Sinooperissa ajatuksena ostaa jotain Tildaa, sen kummemmin määrittelemättä mitä. Aikani hypisteltyäni kaikenlaisia ihanuuksia, päädyin ostamaan yhden pupun sekä vihertävää nauhaa. Nauha on viiden metrin paketissa, mikä kuulostaa paljolta, mutta ei sitä ole.
Pahveja (pupun ja nauhan kuvausalustaa) on viisi arkkia, mutta ne eivät ole tildaa. Sen sijaan ne ovat mitä mainioimpia pohjia Tilda-tyylisiin pääsiäiskortteihin. Yhden pupun varaan ei pääsiäiskortteja voi jättää, vaan niihin täytynee kuvat myös tyttöjä. Eli pääsiäiskorttia on jo tämän verran mietitty: tausta, tytöt, nauhaa. Vaikka eihän se tietysti ihan sillä selvä ole, kaikkea saa vielä pohtia. Huh. Onneksi on aikaa!

Kevät tulee

Räystäät tippuvat ja kuusiaita kerää kauniita jääpuikkoja...

Ennen ja nyt

Kun mummo ja ukki ostivat kihlasormuksensa ennen sotavuosia, saivat he tuolloin rinkulat kellosepänliikkeessä kauniiseen hopeanväriseen rasiaan. Tuo rasia on tässä alemmassa kuvassa. Kun meikäläinen ja elämäni mies ostimme kihlat viime kesänä, latoi kultasepänliikkeen nuori myyjä sormukset pöydälle muitta mutkitta, jolloin kysäisin, että saisiko niille nyt kuitenkin säilytysrasian, kun ei ihan tässä tiskillä ajateltu niitä sormeen pujottaa.
-No jos te haluatte sellaisen rasian, toki sellaisen saa, oli lakoninen vastaus.
Se meidän sormusrasiamme on pieni kuin mikä ja vielä kaiken lisäksi muovinen ja tummansininen. Ei nyt kaikken romanttisin yhdistelmä!
Tämä mummon ja ukin sormusrasia sen sijaan on meillä kirjahyllyssä. Mutta sitä uutta ei voi ajatella esille laittavansa, niin tylsä se on.
Tätäkö on kehitys, että tavaroista tulee vaan rumemman näköisiä...
Tuo toinen rasia sentän on tältä vuosituhannelta, jostain sisustusliikkeestä ostettu. Se ei valitettavasti ole se meidän kihlasormusrasiamme. Mutta se on sentään kauniin näköinen, joten siitä nappasin kuvan.