Värikkäät synttärit

Meillä vietettiin sunnuntaina syntymäpäiviä. Esikoinen täytti viisi vuotta. Samalla kertaa juhlistettiin myös kuopusta, joka täyttää viikon päästä kolme vuotta. Kaikki vieraat eivät päässeet tulemaan, osa kutsutaan ihan tarkoituksella erikseen, mutta nyt on mummot,  papat, pikkuserkut ja naapurit kahvitettu. Kummit, serkkupoika, pari sukulaista ja kaverit on vielä kakuttamatta. Menee synttärit tänä keväänä useammassa osassa. 

Tässä mummon leipomia pääsiäismakeisilla koristeltuja minitorttuja.

Viiden munan ja 500 karkin kakku :-)

Ostin viime viikolla uuden Leivotaan! -lehden, mistä bongasin puolukkapiirakan ohjeen. En yleensä tykkää leipoa, mistä johtuen meillä ei edes ole kunnollisia leivontatarvikkeita, kuten nyt vuokaa. Mutta ei hätiä mitiä, hyvin se valmistui puolukkapiirakka lasagnevuoassakin! Ei kukaan huomannut mitään, hakivat vain lisää piirakkaa. Mies ei perusta puolukkapiirakasta, joten hän sai minut ylipuhuttua, että puolukkapiirakan kanssa pitää olla jotain kastiketta. Ajatus Ikean vaniljakastikkeesta ei oikein sytyttänyt, joten tarjottiin puolukkapiirakan kanssa samaa mansikkakermavaahtoa, mitä jäi täytekakusta yli. Hyvin sopivat maut yhteen.

Vähän on pikkusuolaistakin tarjolla oltava, eikä pelkkää makiaa.

Tässä osa päivänsankareiden saamista korteista.

Illan hämyssä

Talvitunnelmaa.

Partyliten kynttilä, joulupukin tuoma Pentikin tuikkualusta. Sopivat niin kivasti yhteen.

Tämäkin tuikkukippo on saatu lahjaksi. 

Äitini kyllästyi pitämään tätä kaapissaan ja antoi meille. Vanha Iittalan tuikkukippo, olisiko 60- ja 70-luvulta? Olen tosin nähnyt samanlaisen kipon toimittavan myös tuhkakupin virkaa joskus muinoin.

Partyliteä tämä tässä näin. Näitä on kaksin kappalein. Ihanat värit!

Ystävänpäivälahja

Töistä kotiin tullessamme meitä odotti kirje Maanmittaustoimistosta.
Kirjeessä kerrottiin, että meidän omakotitonttimme maihin kuuluu myös osa pienestä lammesta tässä noin 10 kilometrin päässä meiltä, Voikkaan ja Valkealan välissä.
Kyllähän tuo Kymijoki menee tuossa vieressä ja meillä on (joskin käyttämätön) venepaikka sielläkin, mutta tämä oli ihan täysi yllätys, että omistetaan myös pala lampea!
Eipä tässä ystävänpäiväksi miehen kanssa ehditty mitään hankkiakaan (paitsi pieni pullo kuoharia), niin tämä lampi olikin aivan mainio ystävänpäivälahja, joskin Maanmittaustoimistolta:D
Kirjeen mukaan pala lammesta on lohkaistu osaksi tämän tontin maita jo vuonna 1849, eli kovin tuoreesta asiasta ei ole kyse. Se on tiedetty, että meidän talon paikalla on ollut asukkaita 1910-luvulla, mutta nyt tuli sitten uutta tietoa, eli on tässä ollut asukkaita paljon aiemminkin, jo 1840-luvulla. Me on asuttu tässä vuodesta 2005, eli aivan pienen pieni hetki tämän tontin koko historiasta. Kuinhan paljon asukkaita tällä paikalla on ollutkaan?
Tuo lampi ei ole ihan valtavan syrjässä, koska se näkyy myös Google Mapsista - tietysti piti heti katsoa. Tuo kuva on huhtikuulta, eli lampi ei ole ihan parhaimmillaan, kun jäät ovat vasta sulamassa.
Päätettiin, että on ehdottomasti tehtävä kesällä tuonne omalle yllätyslammelle retki. Meidän lisäksi lammella on kymmenkunta muutakin omistajaa. Joten ehkä tuosta lammesta on meidän osuutta sellainen kylpyammeellinen;-)
Lammella on kokoa 0,34 hehtaaria eli aika pieni lätäkkö se on, mutta oikein veikeä ystävänpäivän yllätys silti:) 

Hyvää Ystävänpäivää!

Ystävän vierellä on kiva köllötellä....

...ja virnistellä!

Ystävää voi pitää kädestä kiinni...

Ystävän kanssa on mukava reissata.

Ystävykset voivat ihmetellä yhdessä kaikenlaista.

Ystävä on aina rinnalla!

Kissa- ja kukkapäivitys

Missä ruukkukukkia, siellä Rolle. Esittelin eilen sen olohuoneen valkoisen senkin. No, tässä on sen vanha paikka. Senkki vaihtoi päikseen paikkaa tuon rottinkilasipöydän kanssa. Rottinkipöytä on nyt meidän makuuhuoneessa. Tuli heti kivemman näköistä, niin olohuoneeseen kuin makuuhuoneeseenkin. 

 Tämä mehikasvin tekele oli Prismassa tarjouksessa puoleen hintaan. Alkuperäinen hinta oli 2,25 euroa! Onhan se vähän reppana, mutta euron löydöksi ihan symppis kukka.

Tämä kukka on ollut meillä iät ja ajat, mutta paikka on uusi, ja sekös kissaa kiinnostaa.

"Mitähän tapahtuu, jos ihan huomaamatta huitasen tassulla..."

"Ai kato, se läks.. No, tulipa selväksi! Menen rottinkipöydän alle piiloon, niin eivät arvaa, että meikäpoika on taas ollut asialla!"

Joulumakeisia vielä vaan

Havahduin eilen siihen, että meillä on keittiön kaapissa vielä vaikka kuinka paljon joulukarssuja syömättä. 

Joten ei kun namit olohuoneen pöydälle syötäväksi.

Wiener Nougatit ovat meidän porukan suosikkeja. Näistä kipoista ja kupeista tämä oli ainoa joka tyhjeni. Olisko ollut meillä joulun/vuodenvaihteen ajan neljäs Wiener Nougat -rasia, ööh... 

Lapset sanovat näitä vihreiksi kuuliksi. Tai ovathan nuo vihreät niitä vihreitä kuulia, mutta lasten mielestä esimerkiksi keltaiset ovat "keltaisia vihreitä kuulia", punaiset ovat "punaisia vihreitä kuulia" jne :D

Helmikuun uusia tuulia

Tuntui, että olohuoneeseen piti keksiä jotain uutta, joten raahasin miehen ja räsymaton avustuksella makuuhuoneesta toisen valkoisen senkin olkkariin. Tässä se nyt on!
Tällä paikalla aiemmin ollut rottinkilasipöytä siirettiin puolestaan makuuhuoneeseen.

Nuo kynttilät ovat tuossa päällä sen takia, että tänään meillä oli olkkarissa aamulla tosi kylmä, 19 astetta. Tai ainakin minusta se on ihan kamalan kylmä. Takassa on ollut tänään tulet pariin otteeseen ja kynttilöitäkin on poltettu, ja on se lämpötilakin noussut ihan siedettäviin lukemiin. On nyt 24 astetta.
Meillä on makuuhuoneissa lattialämmitys ja keittiössä ilmalämpöpumppu. Se jaksaa normaalisti puhaltaa ihan kiitettävästi lämpöä myös olohuoneeseen, mutta paukkupakkasilla ilmalämpöpumpusta ei juuri ole hyötyä, eikä sitä saisi aivan mahdottomilla pakkasilla edes käyttääkään. Joten on otettava perinteiset lämmitysmenetelmät käyttöön.

"Kuvankäsittely" on tehty Tuxpi Editorilla :)