Suklaamuffinseja

Alkuillasta tein suklaamuffinsseja.

Dr Oetkerin nonparelleja pinnalla.

Ajatus muffinssien paistoon sai alkunsa tänään Clas Ohlsonilla, missä bongasin tällaisen kuppikakkusetin.  Olihan tuo pelastettava sieltä mukaan :)

Suolaisen kaipuu

Mulle iski aivan kamala suolaisen kaipuu. Varmaan johtuu siitä, että leivoin tänään mokkapaloja, minkä jälkeen heti muistin, miksi edellisestä leivontakerrasta on vierähtänyt tovi... Sama kuin kauhoisi sokeria lusikalla suuhun - kukahan nekin mokkapalat syö. Onneksi mies keksi, että niistä tulee vähän siedettävämpiä, kun niiden kanssa tarjoaa jäätelöä.
Kyllä suolaiset vaan on enempi mun juttu! Eikä tarvi edes leipoa, latoo vaan leivän päälle yhtä sun toista.

Olkoonkin, että nämä napostelupalat on äitini luona kuvattu (ja syöty). Vanhoja kuvia arkistosta. Toinen syy päivitykseen on se, että havaitsin päivitysteni määrän olevan hälyttävässä laskussa. Viime kuussa vain kaksi päivitystä, käks. On siis keksittävä vaikka tikusta asiaa.

Silliä ja mustaa leipää - onko parempaa! 

Nää on helppoja tehdä ja vielä helpompia napostella:D Puolisuolaisia tosin, kiitos tuon viinirypäleen.

Leicester-juustoa ja Hesari-muki

Pitää esitellä uusin herkkuni, Red Leicester-juusto! Huomasin tämän jokunen viikko sitten Prisman juustopisteessä, vaikka ei tämä juusto mikään uusi keksintö ole. Tällaisena sitä on tehty jo 1800-luvulta nimensä mukaisesti Leicesterissä Englannissa. Myynnissä on ihan pieniä paloja. Juusto on täyteläistä, kermaistakin. 

Kruunaa aamupalaleivän:)

Samalla voi esitellä kuvassa näkyvän mukin. Se on Arabian muki ja mies on sen joskus tuonut mukanaan työmatkalta Helsingistä, missä mukeja oli jaettu Sanomatalossa vierailleille. Muki on 2000-luvun alkupuolelta. Huutiksessa näitä näkyy joskus myynnissä. Tällä hetkellä pyynti on parinkympin luokkaa. Me ei tätä raaskita myydä. Sen sijaan olisi kamalaa, jos tämä joskus hajoaisi! Pitää kai itse joskus huutaa sieltä huutiksesta varakappale hyllylle notkumaan.

Hääpäivän juhlintaa

Meillä oli viime sunnuntaina hääpäivä. Sain ihanan kukkakimpun.

Käytiin syömässä espanjalaisessa ravintolassa. Alkuruoaksi tilattiin tapas-lautanen. 

Pääruoaksi tilasin härän sisäfilepihvin kasvispedillä persiljavoikastikkeessa. Miehellä oli vastaava, mutta kasvisten tilalla oli perunoita. Jälkiruokana oli omenapaistos vaniljajäätelöllä, ja se oli paaaljon paremman makuista, miltä kuulostaa! Se näemmä syötiin niin nopsaan, ettei ehditty kuvaa ottaa ollenkaan.
Aika harvoin sitä tulee lähdettyä kahdestaan illalla ulos syömään, mutta kyllä tuo kannattaa. On siinä ihan oma hohtonsa aterioida kahdestaan armaansa kanssa kaikessa rauhassa ilman lapsia:)

Kotitekoinen sampleri

Tänään tehtiin ruoaksi Amarillon sampleriannosta muistuttava jättilautanen, josta riitti koko perheelle. Amarillon annosta mukaellen poimin eilen Prismasta kärriin yhtä sun toista, mitä ajattelin tähän annokseen sopivan. Pakasteltaasta tarttui mukaan lankkupottuja ja friteerattuja broilerin rintafileitä.

Annokseen pilkottiin/pestiin/lisättiin myös porkkanoita, kurkkua, appelsiinia, jäävuorisalaattia, cantaloupe-melonia, suolakurkkuja, nachoja, maissitankoja, salsakastiketta, ketsuppia, guacamole-dippiä ja vielä toista dippiä. Jo saatiin aikaiseksi iso vati! Kuten arvata saattaa, jäihän siitä aika lailla syömättä, sillä vaikka aineksia oli vähemmän, mitä Amarillon annoksessa, niin satsi oli muuten kaikin puolin isompi. No, ensi kerralla osaa sitten tehdä vähän pienemmän.

Kyllä maistui kaikille. Pikkuinenkin pupelsi kurkkua, appelsiinia, lankkuperunoita ja maissiakin maistoi. 

Sen virallisen, Amarillossa myytävän aterian nimi on Chick Sampler ja siitä riittää kahdelle - hintaa tuolla on 18,90 euroa. En laskenut, mitä nämä kotisamplerin ainekset tulivat maksamaan, mutta aika tasoihin tuo varmaan menee.
Amarillon sivulta noukitun tiedon mukaan tässä originaalissa annoksessa on nachokuorrutettua broilerin rintafileetä, pariloitua ananasta, friteerattuja sipulirenkaita, mozzarellatikkuja, jalapeñoviipaleita, viskiöljyllä sivelty maissintähkä, jääsalaattia, kurkkua, porkkanaa, Amarillon tomaattisalsaa, cheddarjuustokastiketta sekä nachoja. Dippeinä paprikamajoneesi, crème fraîche ja quacamole.
Tämä kotiversio taas on sellainen mukava muutaman hengen annos, joka sopisi hyvin vaikka illanistujaisiin. Tästä voi kasata lautaselle ison annoksen tai käydä sitten aina vähitellen hakemassa sitä sun tätä. Kahdestaan kun tätä väkertää, niin ei mene annoksen tekemisesen kuin puolisen tuntia. 

Kakkua kuistilla

Mies ja lapset koristelivat eilen valmiskakkupohjan. Mulle ei olisi tullut mieleenkään mitkään täytekakkukekkerit, mutta mies sitten kaupasta nappasi mukaan tarvittavat täytteet ja natiaisten kanssa sen kakun väkersi. Huomatkaa, että isien ja lasten tyyliin kuuluu piilottaa ne mansikat tuonne kermavaahdon ja rahkan alle ;-)

Sieltä vähän pari mansikka pilkottaa, jos tarkkaan katsoo!  Koristelu by Tytöt, 2v & 4v.

Porvoosta ostamani uusi Green Gate -liina pääsi sekin vihdoin käyttöön.

Kyllä maistui hyvältä, eikä tehnyt edes tiukkaa huitaista koko kakkua yhdeltä istumalta...  Nami nami! 

Kevyt kesälounas

Edellisten helteiden aikana syötiin ensimmäisen kerran uusia perunoita.
En ole saanut tehnyt tätä postausta aiemmin, on jotenkin jäänyt kuvat roikkumaan.

Nää on sit hyviä! Kuva on vähän epätarkka....

Vähän maustetta...

Mozzarella ja tomaattia seuraksi...

...sekä avomaankurkkua ja raejuustoa.

Pikkuisen salaattia vielä. Kevyt kesälounas on valmis!

Mukavaa keskikesän juhlaa!

Puutarhalounaalla

Kesälomailussa on se hyvä puoli, että voi ihan arkipäivänäkin mennä ulos syömään - nimittäin omaan puutarhaan. Meillä grillattiin grillitassuja ja tehtiin salaattia. Eipä sitä kesäisenä päivänä sen tuhdimmin tarvitse syödäkään.

Kesäinen puutarhalounas. 

Kurkkua, tomaattia, salaattia ja punasipulia. 

Tytöt saivat mummolta 1-vuotis- ja 3-vuotislahjaksi Villeroy & Bochin aterimet. Ne ovat ihan hauskan näköisiä. Joka haarukassa, veitsessä ja lusikassa on omat eläimensä ja kaikki ovat eri värisiä. Tytöt ovat tarkkoja, kuka milläkin syö. Minä en koskaan muista!

Jäätelöjälkkäri

Nappasin kauppareissulla pakastealtaasta paketin murotaikinaa ja kotiin tultuani tyrkkäsin taikinan uuniin. Noin 20 minuuttia paistuneen muropiirakan päälle lisätään puolisen pakettia jäätelöä, tässä tapauksessa päärynäjäätelöä. Hyvin teki kauppansa. Helppoa ja nopeaa, ja se on pakko syödä heti, kun piirakka on vielä sen verran kuumaa, että jäätelö sulaa siihen päälle. Ei tarvinnut kahta kertaa käskeä ottamaan lisää. Njam!

Raparperisatoa

Nyt niitä saa, nimittäin raparperejä. Meillä ne kasvavat pihan perällä, ja kävin katsomassa niitä viimeksi reilu viikko sitten. Tänä aamuna havahduin, että pitäisikö tehdä uusi kierros. No, siellähän nuo olivat kasvaneet niin isoiksi että.

Näitä jäi piirakasta vähän ylikin ja kaupunkimummolaankin riitti pussillinen vietäväksi.

Vähän kun olisin vielä malttanut kuvaamisen ja blogin päivittämisen kanssa, niin olisi saanu kuvia raparperipiirakasta vaniljakastikkeella... Pitääkin tästä lähteä maistelemaan kesän ensimmäistä raparperipiirakkaa. Alkukesän raparperit ne ovat kaikista parhaimman makuisia. Seuraavaksi voisi tehdä kiisseliä.

Tuulihattuja

Sunnuntai-iltaan tuulihattuja jäätelöllä, nam!

Ulos syömään

Pitkän talven jälkeen päästiin vihdoin syömään ulos kuistille. Kesäisin meillä on tapana tulla omalle kuistille syömään lounasta tai aamupalaa, jos ilmat sallivat.  

Nelivuotiaan ensimmäinen itsetehty pääsiäiskoriste kerhossa, pupu.

Pienin oli päiväunilla, joten syötiin kolmistaan. Syönnin jälkeen lähdettiin synttäreille, eli kovin tukevasti ei ollut tarvetta syödä, että jäi kakulle tilaa!

Tämä kukko on kirppislöytö muutaman vuoden takaa. Oikeasti se kuuluisi keittiöön. Se on paistinlastateline, mutta ei ole meillä siinä käytössä ollut, vaan ihan pääsäiskoristeena. 

"Hei, mulle kans!"