Koneongelmia

Tässäpä vuoden viimeinen päivitys, vieläpä kuvaton sellainen.
Kuvia olisi vaikka miten, mutta nettiyhteys on niin pätkivä, ettei kuvien lataamisesta tule mitään, vaikka ne pienentäisi ensin.
Meillä kävi ennen joulunpyhiä puhelinfirman mies tutkimassa ongelmaa. Hän sen ongelman löysikin, mutta ei voinut tehdä asialle mitään byrokratian vuoksi. Miehen edustama firma ei nääs omista infastruktuuria piuhoineen päivineen, vaan ne omistaa Sonera, joka myös tekee päätöksen siitä, kuka ongelman korjaa.
Soneran toimintatavat ja ripeyden tuntien homma vähän kestää. Meillä on netti ollut pätkivä jo kohta parisen viikkoa. Yksi sivu avautuu minuutista kahteen, eikä puhettakaan, että esim sähköpostiin laittelisi turhia kuvia tai availisi joitain posteja, joissa joku on erehtynyt laittamaan kuvan tai kaksi.
Jos koneella on 15 minuuttia, menee yhteys tuona aikana poikki 2-3 kertaa. Yksi katkos kestää noin 2-3 minuuttia.
Odotamme Soneran viisaita päätöksiä, eli siis päätöstä siitä, kumpi yhtiö lähettää miehensä korjaamaan sen pienen vian, jonka se ensimmäisenä täällä käynyt mies olisi jo voinut ensikäynnillä korjata, jos ei olisi tarvinnut lupaa toimenpiteeseen Soneralta.
No, tästä voisi jatkaa vaikka miten, mutta lopetanpa tähän.
Harmittaa tietysti, kun en saanut edes joulupäivityksiä tehtyä. Saa nähdä, koska netti taas pelaa. Sitten voisi harkita taas niitä kuvallisia postauksiakin.
Tänä iltana meillä lähdetään katsomaan alkuillan raketteja Kuusankoskelle, missä on ihan kunnon ilotulitus, vaikkakin jo 4tuntia ennen h-hetkeä.
Ilotulituksen jälkeen palataan kotiin syömään uudenvuoden herkkuja, jotka meillä ovat aika taviksia eli nakkeja, anopin perunasalaattia, juustonaksuja, sipsejä ja porkkanoita dippeineen sekä lapsille limua ja aikuisille kuoharia.
Hyvää Uutta Vuotta 2013!

Vitriinin odottelua

Meille on tulossa joko ennen joulua tai hieman joulun jälkeen tällainen vitriini olohuoneeseen. Sali-vitriini on Hobby Hallin löytöjä, heräteostos pahimmasta päästä. Olin sivuilla katselemassa joululahjoja. No, joululahjoja en tilannut yhtään, mutta pistin tilaukseen tämän vitriinin.
Onhan meillä tälle toki huutava tarve, sillä nykyinen vitriinimme on tästä puolet kapeampi, Ikean lasitorni.
 Olen jo luvannut sen miehelle piharakennukseen, jossa hänellä on oma harrastustilansa. Ei tule lasikaappia yhtään ikävä, koska se on niin kovin pieni. Onhan se tietysti ilmava, kun siinä on hyllytkin lasia.
Meillä on tällä hetkellä astiastoja ripoteltu kolmeen paikkaan; keittiöön, olohuoneen kapeaan vitriiniin sekä työhuoneessani olevaan kaappiin. Vihdoin saadaan kaikki astiastot saman oven taakse.
Mitenhän malttaa odottaa!

Vielä kerran Halloween

Huomasin tänään, että kameraan oli jäänyt Halloween-kuva meidän ensimmäisestä kurpitsalyhdystä ikinä.
Ostin tällaisen aika pienen kurpitsan Prismasta. Tässä oli valmiina mustat tarrat, täsmälleen silmien ja suun mallliset.
Kurpitsan koverrus oli yllättävän helppoa, joskin vasta jälkikäteen keksin kikan tuon "hatun" tekemiseen. Sitä ei olisi kannattanut leikata tasaiseksi, vaan siihen olisi pitänyt tehdä silmiä myötäilevät viillot. Nyt jännitin, että tuleeko hattu silmille...  No, ensi vuonna on sitten viisaampi. Voisin jopa harkita isompaa kurpitsaa.

Menorcalle menossa



Olen jo pitkään miettinyt meidän nelihenkiselle perheelle jotain kivaa lomakohdetta. Pariisi on ollut suunnitelmissa ykkösenä, mutta lopulta ajatus kariutui siihen, että suurkaupunki on suurkaupunki, ja seurueen pienimmät ovat matkan aikaan vasta 4- ja 6-vuotiaita. Joten päädyttiin Välimerelle. Menorcalle.



Tai eihän me sinne vielä olla menossa, ensi syksynä vasta. Mutta loma on varattu jo. Matka on edes hitusen lähempänä, kun siitä on tehty oikea varaus, eikä se ole vain puheissa.



Menorca on pieni Espanjalle kuuluva saari Mallorcan ja Ibizan naapurissa. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran, että koko loma vietetään Menorcalla, eikä lähdetä naapurisaarille haahuilemaan.



Meidän lomakylä on nimeltään Cala`n Bosch. Tämä kuva lienee kuitenkin saaren pääkaupungista Mahonista. Sinne olisi päiväretki suunnitteilla.
kuvat: Finnmatkat

Suolaisen kaipuu

Mulle iski aivan kamala suolaisen kaipuu. Varmaan johtuu siitä, että leivoin tänään mokkapaloja, minkä jälkeen heti muistin, miksi edellisestä leivontakerrasta on vierähtänyt tovi... Sama kuin kauhoisi sokeria lusikalla suuhun - kukahan nekin mokkapalat syö. Onneksi mies keksi, että niistä tulee vähän siedettävämpiä, kun niiden kanssa tarjoaa jäätelöä.
Kyllä suolaiset vaan on enempi mun juttu! Eikä tarvi edes leipoa, latoo vaan leivän päälle yhtä sun toista.

Olkoonkin, että nämä napostelupalat on äitini luona kuvattu (ja syöty). Vanhoja kuvia arkistosta. Toinen syy päivitykseen on se, että havaitsin päivitysteni määrän olevan hälyttävässä laskussa. Viime kuussa vain kaksi päivitystä, käks. On siis keksittävä vaikka tikusta asiaa.

Silliä ja mustaa leipää - onko parempaa! 

Nää on helppoja tehdä ja vielä helpompia napostella:D Puolisuolaisia tosin, kiitos tuon viinirypäleen.

Syysloman hankintoja

Mulla on tänään viimeinen syyslomapäivä ja se on hyvä se. Huomenna takaisin töihin, eli eipä ole aikaa enää haahuilla pitkin päivää ostareilla rahoja tuhlaamassa. Nyt kukkaronnyörit kiinni!
Mutta ensin esittelen parit löydöt.
Tässä ensimmäisenä uusin arkilaukkuni / iltalaukkuni. Meillä oli firman kaamosbileet lauantaina. Sinne tarvitsin asuun sopivan iltalaukun. Sellaista ei löytynyt. Joten oli ostettava laukku, joka sopii myös päiväkäyttön. Tämä löytyi Espritin myymälästä. Vähän pienempi, kuin laukut, joihin olen tottunut, mutta saa nyt kelvata. Tykkään tosi paljon. Tosin yhä haaveilen Michael Korsin mustasta Hamilton-laukusta. Mulle se hinta, 325 euroa, vaan tuntuu kovin hurjalta! Silti aina pitää käydä hypistelemässä sitä laukkua Stockalla, kun sinne eksyn.

Tässä mun toiset talvipopot. Ne ensimmäiset oli K-kengästä, nämä ovat Citymarketista. Alennuksessa. Mulla on ollut tällaisia ennenkin ja on varmaan tämän jälkeenkin. 

Viisivuotiaan joulujuhlakengät. Sai valita värikkäistä kengistä, mutta halusi mustat lakerikengät. Nämä ovat tytön kolmannet lakerikengät. Saa nähdä, kauanko kokoja riittää!

Kolmivuotias sai myös valita kenkänsä, ja häneen tehosi Judy Garland -henkinen kenkäpari:) Äiti taitaa valita lapselle joulukekkereihin vaatteksi jotain hieman hillitympää, esim. Creamien valikoimista harmahtavaa. Jos tyttö saisi stailata asunsakin itse, tallustelisi joulujuhlaan sateenkaarenkirjava kolmivuotias;)

Aurinkoa keittiöön

Limukokeiluja

Piipahdin eilen Punnitse & Säästä -myymälässä Veturissa ja sieltä tarttui matkaan nämä kaksi putelia, Rose Lemonade sekä tuo toinen purnukka, joka kyljessä lukee Dandelion & Burdock.
Nyt täytyy tunnustaa, että kuulin tuon burdock-sanan ensimmäistä kertaa ja oli pakko katsoa sanakirjasta, mitä se meinaa suomeksi. No, sehän on takiainen!
En ole vielä maistanut kumpaakaan, enkä oikein tiedä, mitä pitäisi odottaa voikukka-takiais-limonadilta;) Kerron sitten, jahka saan maistettua.
Punnitse & Säästä on kai jonkinlainen ketju, jonka myymälöitä on siellä täällä. Tämä on mulle uusi tuttavuus, en ole ennen Veturin myymälää käynyt missään näissä liikkeissä. Siellä on myynnissä lähinnä naposteltavaa ja erilaisia jauhoja ja pastoja, enemmän suolaista kuin makeaa, ja lisäksi sitten erilaisia tervehenkisiä juomia, kuten nyt nämä ostamani juomat tässä.
Tuo oikealla pilkottava valkoinen, sinisin kukin koristeltu rasia on löytö toiseksi edelliseltä Helsingin reissultani. Ostin tuon Stockmannilta ja siinä on pipareita. Kävin Stockalla taas viikko sitten ja huomasin, että siellä on noita samoja purkkeja myös korkeina, mutta maltoin mieleni. Yksi riittää, vaikka kovin nätti onkin!
Nyt mun Helsingin matkoille tulee vähän taukoa. Olen käynyt siellä kesän jälkeen kolme kertaa syystä että kävin siellä hammaslääkäriasema Dentalla laserpaikkauksessa, ensin tutkimuksessa ja kahdesti hoidoissa, mutta nyt ei ole tarvetta käydä. Se ei ole järin paljon kalliimpaa mitä perinteinen paikkauskaan, mutta monin verroin kivuttomampaa ja kaikin puolin tärinätöntä. Voin suositella, ketä tämän tyyppiset hoidot kiinnostavat.
Denta on ihan siinä ydinkeskustassa, reilut sata metriä Stockalta liiketalon viidennessä kerroksessa.

Ohi on!

Nyt se on takana, kolmen viikon Nutrilett-kuuri. Ihan 100 prosenttisesti en nutreissa pysynyt, vaan parin päivän jälkeen huomasin tarvitsevani jotain tukuisampaakin. Ratkaisuksi löytyi iltasalaatti: salaattia, kurkkua, tomaattia, punasipulia, kanaa/tonnikalaa. Siinä se. Ei kastikkeita, ei leipiä.
Aamuisin söin Nutrilett-pirtelön, ja pirtelö on mitä harhaanjohtavin sana siitä litkusta! Makeaa ei ollut, vaan enemmänkin sellaista kauraista.
Lounaksi söin joko Nutrilett-pastaa tai patukan. Välipalaksi joko patukka tai valmis"pirtelö".
Illalla sitten taas litkua ja sitten se iltasalaatti.
No mitenkäs kävi painon? Juuri kävin vaa`alla ja tulos on: -4 kiloa.
Olen ihan iloinen saavutuksestani. Enhän minä nyt juuri sen laihempi ole mitä ennenkään, mutta pahimmat pöhötykset näyttävät vatsasta lähteneen. Olo on tosiaan ainakin tuo neljä kiloa kevyempi.
Jos kolmessa viikossa olisi vetäissyt ihan himokuurin eli aivan täysnutraamista sekä hurjasti liikuntaa (nyt vain maltillisesti), niin aivan varmasti olisi saanut enempikin kiloja pois, mutta minulle tuo 4 kiloa riittää ihan mainiosti.
Jatkossa aion tehdä joitain muutoksia ruokavalioon. Perunat keitettyinä, paistettuina, ranskalaisina yms kokonaan pois, salaatinkastikkeet pois, leivät minimiin, maidolliset jogurtit ja vanukkaat pois, ei enää hedelmäsäilykkeitä (sniff!!!), eikä irtokarkkeja. Limsoista en pysty luopumaan... Coca-Cola on parasta mitä tiedän! Mutta ei enää 2x2litran jätipakkauksia viikonlopuksi, ehkä vain pari tölkkiä silloin tällöin.
Katsotaan kuinka käy:)

Kolmen viikon kuuri

Olen ollut viikon Nutrilett-kuurilla. Ihan 100% tiukasti en ole näissä litkuissa ja pastoissa pysynyt, vaan aavistuksen verran olen syömisissä lipsunut.
Iltaisin syön salaatin ilman kastiketta, kaksi kertaa olen käynyt ravintolassa syömässä salaatin, mutta siinäpä se sitten. Muuten olen pysytellyt näissä aineissa syömisten suhteen.
Moni sanoo, että ei paino lähde näillä pysyvästi, mutta mulle riittää, että saisin näistä sellaisen alkusysäyksen. Kuuria on nyt takana 9 päivää ja painoa on lähtenyt jo kolme kiloa. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että housut eivät istuessa kiristä - katsos kun pitää tietysti laihiksen alla ostaa kokoa liian pienet housut! Nyt ne kohta alkavat olla sopivat;)
Olen ihan tyytyväinen jos kuurin päätyttyä paino olisi pudonnut 4-6 kiloa. Puolet tavoitteesta on saavutettu yhdeksässä päivässä. Kuuria on jäljellä vielä ensi viikon sunnuntaihin.
Tuleeko sitten nälkä? Aivan taatusti! Tuo Hunger Control on vähän hämäävä nimi, sillä ei tämä nälkää hävitä, eikä vatsaan tule puoliksikaan kylläinen olo. Se jurppi pari ekaa päivää, mutta sen yli pääsee. Olen herännyt tänään klo 5.45 (talossa kolmivuotias...) , enkä vielä ole saanut aamupalaa syödyksi. Jos kohta sitten. Se aamupala on tuo vasemman puoleinen jauhe, jonka sekoitan tuolla uudella Nutrilett-shakerilla, jonka sain kaupanpäällisiksi uudesta Anttilasta.
Palailen sitten ensi viikon sunnuntaina kertomaan minkä verran kiloja on karissut! Sen jälkeen laihis tietysti jatkuu, mutta toisella tapaa. Tähän mennessä on tietysti liikuntakin otettu mukaan eli reipasta kävelyä ja uintia, jompaa kumpaa joka päivä. Uskoisin että näillä syömisillä ja liikkumisilla tuo kuusi kiloa häviää kolmessa viikossa vaivatta.
Tuossa kuvassa on muuten työpäiväni (joka tänään on 8-18), syömiset eli aamupalaksi pirtelöä, lounaaksi tuo patukka ja iltapäivän välipalaksi tuo Hunger Control. Illalla syön vielä Nutrilett-pastaa kotona.

Wanhan ajan markkinoilla

Sunnuntaina piipahdettiin Kaunisnurmen museokorttelissa wanhan ajan käsityöläismarkkinoilla. 

Mummo osti tytöille pienet korit. 

Pienempi ihasteli nuken vaatteita. Edellisiltä markkinoilta ostettiinkin nukelle tuollainen keskellä näkyvä mekko.

Niin kauniita!

Kotimatkalla piti pysähtyä ihmettelemään pahkaa.

Kaunisnurmen koulun pihalla oli myös aikaa laskea mäkeä.

Tiger

Tänään sitten avattiin Kouvolassa uusi kauppakeskus Veturi, jossa on kymmeniä liikkeitä ja yli 30 sellaista, mitä ei täällä ole aiemmin ollut, muun muassa Clas Ohlsson, Penn & Ur, Punnitse ja Säästä, useita uusia kahviloita ja pari ravintolaa, Esprit, Cubus, BR Toys, Carlings, Mekka, Sinelli, Sissi ja Marimekon myymälä, vaikkakin aiemmin kaupungissa on toki ollut vaatekaupassa oma pieni Marimekon osasto. Mutta nyt saatiin myymälä. 

Lisäksi avattiin meiksille täysin uusi tuttavuus, Tiimari-tyylinen krääsätaivas Tiger.  Sieltä nämä kuvissa näkyvät mahtilöydötkin ovat. Matto neljä euroa, nuo muut euron kipale tai eurolla kaksi tai eurolla kolme... Kaikki ostot eivät ole kuvassakaan ja multa meni kauppaan vaivaiset 13 euroa. Sinne jäi vielä vaikka mitä pakko-ostoja, jotka on sitten loppuviikosta pakko mennä ostamaan. Muun muassa irtoteetä järkyttävän ihanissa peltipurkeissa pari, kolme euroa. 

Olin niiin vakuuttunut, että en osta tuolta tänään mitään, mutta piti sitten kuitenkin sortua. Sen sijaan en ostanut kelloja, kenkiä, enkä vaatteita. Shoppailemassa käyneet työkaverit saivat tuonne haisemaan sata euroa naiseen jo aamupäivällä,  joten meikäläisen 13 euron löydöt ovat siis aika maltillisia, vai mitä!

Sinelliä odotellessa

Käytiin tänään Lahdessa Karismassa, koska Sittarissa oli Disneyn prinsessapäivä. Reissusta oli puhuttu meillä pitkin viikkoa. Samalla tuli tietysti käytyä Sinellissä.

Ensin en meinannut ostaa mitään, mutta sitten jouduin palaamaan liikkeeseen, kun nämä Portobello Road -aiheiset Lontoo-ihanuudet jäivät kummittelemaan mieleen! 

Ensi viikolla tosin aukeaa täällä meidän lähelläkin noin 10 minsan ajomatkan päässä Sinelli, kun Kouvolaan avataan uusi ostoskeskus Veturi, jossa on lähemmäs sata liikettä. Siis ihan oikean kokoinen ostoskeskus. Sellaista meillä ei täällä ole aiemmin ollutkaan. 

Mielestäni Sinellin valikoima on Sinooperin valikoimaa paljon monipuolisempi ja siellä voi myymälässä hypistellä juttuja, joita yleensä näkee vain netissä. Ihan kiva, että tuo Sinelli vihdoin kotiutuu tänne Kouvolaankin.
Nyt pitäisi vaan miettiä, mitä näistä Lontoo-aiheisista jutuista tekisi. Ehkä voisi käydä väkertämään seuraavan, ties koska tehtävän Lontoon reissun matkapäiväkirjaa, jollainen meillä on aina ollut mukana. Sen olen aina etukäteen koristellut Lontoo-kuvilla ja sitten paikan päällä on pidetty kirjaa menemisistä, syömisistä, juomisista ja hankinnoista. 

Sylvanian Families Update!

Tytöille on kerätty Sylvanian Families -hahmoja jo parin vuoden ajan. Tässäpä meidän kokoelma tänään. Aivan kaikkia huonekaluja tai tavaraoita ei tässä näy, ja onpa aika moni hahmokin jäänyt kuvasta pois.
The girls have been collecting Sylvanian Families -characters for a couple of years now. And take a look at their collection today. Some furniture, characters and smaller items are not shown in this photo.

Tässä Sylvanian keittiö ja vähän olohuonetta.
Here´s the Sylvanian kitchen and part of the living room.

Kerrossänky on niin mainio. Sinne mahtuu kolme pientä Sylvanian hahmoa nukkumaan. Tämä on samalla vähän lastenhuone, kuten noista pienistä huonekaluista voi päätellä.
The bunk bed set is fantastic. It fits up to three little Sylvanians for their beauty sleep. This is the Sylvanian children`s room, as you can tell from the smaller furniture.

Joku nyt tietysti ihmettelee, mitä ihmettä se englanniksi kirjoittaa. Tämä johtuu siitä, että ajattelin päivityksen kiinnostavan myös japanilaista ystävääni Kumikoa, joka lähettää tytöille postissa sellaisia Sylvanian hahmoja, mitä Suomesta ei saa. Kuten nyt tämän junan ja polkupyörän esimerkiksi. Myös tuo koululaisen työpöytä ja ihanan vanhanaikainen puhelin ovat Japanin aarteita. Suuret kiitokset Kumiko!
I bet someone´s wondering what´s she´s on about, writing in English. Well, it´s because I thought that this update might be of interest to Kumiko, my Japanese friend, who sends the girls the kind of Sylvanian things you can´t buy in Finland. For example this little train and tiny bicycle and the schoolgirl´s desk and the lovely old fashioned telephone are treasures from Japan. Big thanks to Kumiko for helping out the girls with their expanding collection of these lovely little Sylvanians :)

Tavoitemekko

Meillä on tiedossa jokseenkin vuoden päästä isot perhejuhlat, jonne on kutsu tulossa. Iltakemut kyseessä, ja tietysti olen jo käynyt miettimään, mitä pukea päälle.
Ongelmana on vain se, että vauvojen (jotka ovat jo 3- ja 5-vuotiaat...) tuomat lisäkilot eivät millään ota lähteäkseen. Mahduin ennen ensimmäistä raskautta koon 38 housuihin ja puseroissa koko oli 36/38. Nyt mulla housujen koko on 46 ja puseroissa 44. Kääk! Jotain tarttis tehrä, siis. Joten oon ryhtynyt laihikselle. Tai nyt ainakin lisäämään liikuntaa. Tänään kävin jo uimassa puoli kilometriä ja tavoitteena olisi uida tuo matka ainakin 3-4 kertaa viikossa. Samalla tietty pitää "hiukka" vähentää syömisiä.
And last but not least, pitää ostaa tavoitemekko sinne 2013 kekkereihin. Ja se tavoitemekko on tuo tuossa ylhäällä, ihan kotoisasti Seppälän mallistoa. Ajattelin ostaa rehvakkaasti mekon kokoa 40... Sitten olisi ihan pakko laihduttaa, että olisi juhliin jotain päällepantavaa.
Olisin kyllä ihan tyytyväinen, jos joku päivä mahtuisin tuohon vaatekokoon. Voihan olla, etten mahdu. Mutta olen pähkäillyt, että kerran olen suurimman osan aikuisiästäni ollut kokoa 38, niin ei pitäisi olla kauhian vaikeaa päästä kokoon 40?! En mä tiedä... En oikeastaan ole tosissani edes yrittänyt aiemmin, on vaan ollut pieniä laihdutuspyrähdyksiä, jolloin olen parhaimillani pudottanut huikeat 5 kiloa ja päässyt kokoon 44. 

Jos nyt pääsen tavoitteeseeni, ja mahdun jonain päivänä tuohon mekkoon, niin tartten tietysti mekon kanssa myös kengät. Nämä Nextin mallistoa olevat, esimerkiksi. Tällaisia voisin hyvin ajatella. 

Tai sitten tämän tyylisiä. Nämä taisivat olla Marks & Spenceriltä.
Saa nyt nähdä. Mulla on riesana vielä sekin, että ennen lapsia poltin askin päivässä. Tupakalla tuli korvattua vuosien ajan aamupalat ja iltapalat. Nyt en ole polttanut kuuteen vuoteen, eikä ole tarkoitus enää aloittakaan, joten näkee nyt, miten tuon painonpudotuksen kanssa käy. Sellaiset 27 kiloa pitäisi saada pois. Hui kamalaa, kun sen naputtelee numeroina, ihan mahdoton luku...
Ensimmäinen ilon pilkahdus: hyppäsin tänään vaa`alle ja huomasin, että olen huomaamattani pudottanut painoa jo neljä kiloa niistä kaikkein pulleimmista kuukausistani. En oo tosiaan viitsinyt käydä vaa`alla pitkään aikaan, joten en ole ollut niin kärryillä painosta kilo kilolta.
Ajattelin näin blogin välityksellä julistaa laihdutukset alkaneeksi. Kaikkea muuta on jo kokeiltukin, mutta sosiaaliset paineet tässä projektista on tähän mennessä puuttuneet, ja nyt on nekin saatu mukaan, joten toivotaan, että ne kilot nyt sitten vihdoin lähtisi karisemaan:D

Pakolliset syys-Hennesit

Tytöille tuli Hennesiltä syyspaketti. Tilasin puseroita, mekkoja, nilkkasukkia ja sukkahousuja. 

Näitä olisi kuulemma pitänyt tilata kaksi. Tämä on kolmivuotiaalle, mutta isosiskonsakin olisi halunnut samanlaisen. Ja niin käytiin taas jälleen kerran keskustelu siitä, kuinka ei aina joka kerta pidä, eikä voi hankkia molemmille täsmälleen samanlaisia vaatteita, leluja, värityskirjoja... Meillä on nyt tytöillä se kausi menossa - kaikkea pitäisi olla kaksi kappaletta!

Kolmivuotiaalle violettia (väri ei toistu kuvassa luonnollisena) ja isommalle pinkkiä.

En oikein ole reippaiden värien ystävä, mutta tilasin tämän nyt kuitenkin. Vaihtelu virkistää!

Ja lopuksi, nilkkasukkia. Lisäksi kuvaamatta jäi muutama pusero ja ne sukkahousut.

Nimpparit

Mulla oli keskiviikkona nimpparit. Eipä niitä sen kummemmin vietetty, mutta uusi kukka tuli ostettua keittiöön...

...ja uusi Marie Claire Ideès selailtavaksi. Tämä löytyi RobinHoodista, missä käytiin aamupäivällä miehen kanssa sillä aikaa, kun mukelot olivat kerhossa. Ja tämä on sitten myöhästynyt nimpparilahja armaaltani;) Sain itse valita jotain, ja tämä tuntui kolahtavan Robbarin valikoimasta parhaiten.  Taustalla pilkottaa meidän puutarhan nurmikkoa, joka kaipaisi kipeästi ruohonleikkuria. Jos sitten huomenna vaikka.

Tässä nimpparilahja äidiltäni. Tai oikeastaan sain parikymppiä kouraan ja sitten piti itse keksiä jotain.  Tämä sopii niin mukavasti samanväristen Kastehelmien joukkoon, vaikka ei nyt samaa sarjaa olekaan. Mutta väri on sama.  Jotenkin niiiin tykkään tästä vihreästä. 

Aina sama juttu!

Ensin pionit kukkivat, sitten parin päivän päästä tulee sade. Niin tälläkin kertaa. Osa pioneista on jo terälehtensä pudottanut, mutta muutamat vielä kukkivat komeasti.
Viime kesänä poimin muutamia maljakkoon, mutta eivät nuo oikein kestäneet.
Tästä on tullut meillä jo ihan vitsi. Kun pionit puhkeavat kukkaan, pian sen jälkeen iskee takuulla sadekuuro. Olisipa joskus kiva nauttia pionien kukinnasta vaikka pari viikkoa! Jos sitten ensi kesänä...