Täällä ollaan!

Jopas on vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta. Joulun tietämillä kone temppuili useamman viikon, ja bloggauksesta ei tullut mitään. Vihdoin sitten Sonera lähetti miehensä korjaamaan vikaa. Korjausmies kävi mittailemassa ja ilmoitti puhelimitse, että kaikki ok. Eipä ihme, nääs hän oli käynyt mittailemassa naapurin talolla...  Meillä kun on talon numero merkattu vain postilaatikkoon, roskapöntttöön ja talon nurkkaan. Helpostihan sitä erehtyy. Sitten saimme vihdoin KYMP:in miehen talon taakse hankeen ahkeroimaan, ja jo alkoi netti toimia. Tähän episodiin kului kaikkineen kolme viikkoa ja risat.
Noiden viikkojen aikana ehdin muun muassa hankkia meille olkkariin uuden astiakaapin, joka näkyy tässä kuvassa tuossa oikealla. Olen siitä niiiiin iloinen! Hobby Hallin löytöjä. Se tuotiin kotiinkuljetuksena, ja sen ison paketin meille tuonut Itellan mies juuttui autoineen pihalla hankeen... No, kyllä hänet sieltä ylös saatiin!
Ja tässä edustalla näkyy pieni matto, jonka sain äidiltäni joululahjaksi. Samalainen olisi myös isompana, ja jonkin verran poltteisi hankkia tuollainen matto olkkariin, kun ei se maksa kuin 82 euroa...

Tässä kutomiani pikkuriepuja. Nuo vihreät valmistuivat jo viime kesänä, mutta sain ne pääteltyä vasta tänään. Tuo aniliininpunainen on tämän vuoden tuotoksia. Sain sen kudottoa tänään ja päättelin saman tien.

Aniliininpunainen on kudottu Novitan Bambusta. Ihastuin tuohon lankaan Prismassa ja ostin heti kolme kerää. Pitä kutoa vielä parit keittiörievut. On keväällä sitten keittiössä väriä.

Sukkia syksyksi

Kesäkuun alkupuolella käytiin päiväseltään Kotkassa. Siellä on kaksikin lankakauppaa, ja siitä torin laidalta olevasta ostin vaaleanpunaisia ja marjapuuronvärisiä lankoja. Nyt on sitten langoista tehty, mitä ajattelinkin, eli sukat kumpaisellekin tytölle. Mulla oli ajatuksena kuvata nämä sukat jo eilen, mutta mallit eivät olleet yhteistyökykyisiä;-) Tänään sitten sattui sopiva hetki molemille istahtaa toviksi kuistin keinuun kuvattavaksi uusine sukkineen.

Kaksivuotias on ihan tyytyväinen omiin sukkiinsa, eikä tunnu vielä perustavan  esim sukkien väreistä.

Nelivuotias taas ilmoitti heti alkuunsa, että haluaisi sukkiinsa raitoja. Joten raitoja tehtiin. Saa nähdä, jos vaikka kutoisi tytöille vielä toisetkin sukat tänä syksynä. Mies on tosin myös pyytänyt uusia sukkia. Ennen uusia sukkia on työn alla kaulahuivi itselle, mutta väri on siinä huivissa paljon syksyisempi. Ne langat on ostettu siitä toisesta kotkalaisesta lankakaupasta. Jotenkin sitä muka toisissa kaupungeissa on aina parempia lankakauppoja!

Pinkit villasukat

Juhannuksen saldo: villasukat. En ole kutonut villasukkia aikoihin ja se kyllä näkyy tästä kuvasta, kun katsoo tuota jälkeä. Kantapää oli purettava kavennuksen kohdalta kolmeen kertaan ja käytävä vielä kysymässä kokeneemmalta kutojalta apuja.
Ei taida ihan riittää tämä meikäläisen kutomistahti, sukat per vuosi - pitäisi kutoa enemmän. Sitä kun kutoo harvemmin, niin ei muista automaattisesti mitä milloinkin pitää tehdä. Toisen sukan kohdalla oli jo helpompaa. 

Tytöt saivat valita, kuka nämä sukat ottaa ja kaksivuotias halusi nämä itselleen. Tähän ei ihan mennyt yhtä kerää. Nelivuotias haluaa raidalliset sukat. Niihin siis tulee tätä väriä ja lisäksi hieman kirkkaampaa väriä. Jahka nyt saisin aikaiseksi luoda uusia silmukoita. 

Nuken uusi villamekko

Nukke on saanut uuden mekon. Kudoin ysin puikoilla Dropsin Andes-langoista 32 silmukkaa ja kävin sitten muutaman kerroksen jälkeen kaventamaan. Matkan varrella on tehty kolmeen otteeseen kavennusta. Etupuoli ja takapuoli ovat samanlaiset. Viileän ilman kesämekko on viimeistelty pitsillä, jonka ompelin kiinni helmaan niin, että se toinen puoli siitä vähän lepattaa. Pitsi on ommeltu helmaan sisäpuolelle, mistä se kivasti taipuu. 

Hihat kyllä pitäisi vielä tehdä! Annoin puolivalmiin mekon leikkeihin, koska tänään ei ole aikaa tehdä hihoja. Mutta jos huomenna vaikka sitten. 

Tässä nukke vanhassa haalarissaan. Nukenvaatteista alkaa meillä olla kova kysyntä. Niille piti lastenhuoneen suursiivouksen / uudelleenjärjestelyn yhteydessä hommata oma laatikkokin.

Kuninkaallinen hääseurue kudottuna

Englannissa on julkaistu kirja, jossa neuvotaan kädestä pitäen, kuinka kutoa kuninkaallinen hääseurue. Kirjan on kirjoittanut Fiona Goble. Suomeen kirjaa voi tilata käsittääkseni ainakin Amazonin kautta, ketä nyt tällainen kuninkaallinen kutomisprojekti kiinnostaa.

Häät pidetän siis 28. huhtikuuta perjantaina.

Upeita hahmoja! Kyllä Ellun tunnistaa.

Kutojia neuvotaan aloittamaan projekti Harrysta, jonka hahmon kerrotaan olevan helpoin. Vaikeimmiksi kuvataan eri hahmojen yksityiskohtia, kuten koruja, nappeja, kunniamerkkejä ja kukkia.

Canterburyn arkkipiispa.

Kuningattarella on monta corgia. Riippunee tekijästä itsestään, aikooko kutoa ne kaikki, vai tekeekö vain yhden. 

Minä en aio tähän projektiin tarttua. Olen vain toivoton Englanti- ja Lontoo-hullu, niin päätin tästä tietysti kertoa eteenpäin heti kun tällaisen setin huomasin. Kirja maksaa 9,90 puntaa eli euroina himpun verran enemmän. Langoista en osaa sanoa muuta kuin, että kirjan tekijöiden mukaan lankojen ja muiden tarvikkeiden hankkimiseen menee noin 80 puntaa. Eli olisi kokonaisuudessaan noin 100 euron projekti.  Kuvat: Daily Mail

Tässä vielä lopuksi infoa kirjasta:

Knit Your Own Royal Wedding

March 2011

With a cast of characters including the Queen, Prince Philip, Prince Charles, Camilla, Prince Harry, the Archbishop of Canterbury, a variety of wedding guests plus, of course, the happy couple themselves – and even a corgi – this is one wedding souvenir that will be a must-have for any keen crafter. Fiona Goble’s lovely and humorous characters are instantly recognizable, from the bride’s broad smile and sparkling engagement ring to the groom’s dashing uniform (complete with tiny sequin orders and medals).
We’ve included suggestions for creating a selection of customized guests, too, so you can use your own creativity in putting them together. With a backdrop of Westminster Abbey included, so that you can display your creations in authentic surroundings, Knit Your Own Royal Wedding is funny, cute, and easy enough for even a knitting novice to tackle – go on, get out your needles and help your favourite royals tie the knit!
Fiona Goble has published three books on making soft toys and has a forthcoming book on contemporary embroidery. Her first book for Ivy was Knitivity (2010).

Specification
204mm x 204mm, 64 pages, 70 pictures, full colour throughout, paperback with back flap gatefold

ISBN: 978-1-907332-79-1

£9.99

Suuret Suunnitelmat 2011

Kutomisen ja ristipistoilun suhteen hiljainen, sanomaton mottoni on ollut jo vuosien ajan enempi intoa, kuin taitoa. En usko, että tähän tulee järin muutoksia 2011, mutta toivoisin, että muutos tulisi kutomiseen ja ristipistoiluun käyttämääni aikaan. Olenkin tehnyt uudenvuodenlupauksen (tosin vasta eilen, eli 2.1. - kai se vielä uudenvuodenlupaukseksi lasketaan?), että käytän tänä vuonna kutomiseen sun muuhun tunnin per viikko! Määrä varmaan tuntuu pieneltä niistä, jotka kutovat paljon, mutta tähän mennessä saldoni on ollut enemmänkin tunti per kuukausi... Tuleehan tuosta kuitenkin 52 tuntia vuodessa. Siinä ajassa pitäisi nyt jo muutama työ saada valmiiksi. Näissä kuvissa on viime vuosina valmistuneita töitä. Saisinkohan tänä vuonna vähän enemmän aikaiseksi? Yksi työ onkin jo hyvässä vauhdissa ja tarkoitus olisi kutoa sitä tänään vielä tovi, jotta pysyn tavoitteessani - koska niitä repsahdusviikkojakin kyllä tulee...

Tulipa kokeiltua tätäkin

Tykkään kutoa kutosen ja ysin puikoilla, enpä juuri sitä pienemmillä. Olin siis heti menossa mukana, kun lankakauppias esitteli putiikissaan lankaa, joka olisi vaikka kuinka nopeaa kutoa. Ja tottahan tuo puhui, kyllä tämä ihan parissa illassa valmistui, vaikka pituutta on melkein kaksi metriä. Eikä kerästä mennyt kuin puolet.
Huivi tämä siis on, ja näyttää kaulassa paremmalta mitä tässä kuvassa. Mutta otin tämän kuvan, jotta näkyy millaista jälkeä tuosta erikoislangasta tulee. Saisi tästä muunlaistakin tehtyä, mutta minä nyt kudoin ihan oikeeta koko ajan. Ai niin, puikoilla oli ihan huikeat kuusi silmukkaa! Mutta kyllä se huivin leveydeksi riitti. En taida tällaista lankaa enää ostaa, mutta tulipa kokeiltua. Onhan näitä tämän tyyppisiä vaikka minkä värisiä olemassa.
Puikkojen koolla ei ole käsittääkseni hirveästi väliä, vaikka se koko kyllä vaikuttaa lopputulokseen jollain tapaa, kuulemma - tiedä sitten miten! Tämän huivin tein ysin puikoilla.

Yllätyslöytö

Olen jo parina päivänä hypistellyt kaupoissa ja Novitan Korian tehtaanmyymälässä uusia kevätlankoja miettien mitä niistä ostaisi. Tulipa tähänkin pulmaan ratkaisu, kun kurkistin kotona hyllyn päällä lojuneeseen lahjatavarakassiin. Ei tarvitse ostaa mitään, löytyi nimittäin neljä kerää kolme vuotta vanhoja pastellisävyisiä vaaleanpunaisia lankoja.
Nämä kerät minulla oli optimimistisesti mukana synnärillä, kun kävin sieltä esikoistyttömme hakemassa. Miten se aika menikin sen vauvan kanssa touhutessa niin, ettei siinä kutomista ehtinyt edes ajatella...
Tein sitten sen pienen työn loppuun kotiin päästyämme, mutta ehdin unohtaa, että niitä lankoja jäikin aikamoinen kasa. Olisinkohan ostanut nämä 2006 Kotkasta siitä torin varren ihanasta käsityöliikkeestä? Luultavammin, Novitaa nämä eivät ainakaan ole.
Koska lankoja on mielestäni aika paljon, neljä lähes täyttä kerää, ei kauaa tarvinnut miettiä, mitä kävisin tekemän. Kesäkassia itselleni, tietysti! Taas vaihteeksi. Yksihän niitä vasta on tehtynä, kyllä se pitää toinenkin tehdä. Kassin koosta ei taaskaan ole mitään etukäteissuunnitelmaa, kuten ei meikäläisen kutomuksissa yleensäkään ole - niistä sitten tulee mitä tulee. Joskus olen kutonut pitkät pätkät tietämättä mitä kudon. Mutta tätä on kudottu ensimmäisestä silmukasta lähtien kesäkassin kiilto silmissä. Puikolla on 64 silmukkaa, eli kyllä tästä ihan hyvän levyinen tulee. Katsotaan mihin langat riittävät korkeuden suhteen.
Jos tämän vielä saisi parissa viikossa tehtyä, niin aina parempi. Vuoren meinaan tehdä Tildasta tai Cath Kidstonista, kun niitä on vielä isompia paloja jäljellä ja värikin käy näiden kerien kanssa kivasti yhteen. Joten on sitten vielä kutomisen päätyttyä pari iltaa tekemistä, kun ompelee vuoren tähän kiinni. Mutta siihen on vielä matkaa...

Pieniin jalkoihin

Suloiset säärystimet, jotka tein viime keväänä kaksivuotiaallemme.

Palapeli

Useista eri paloista koottu pieni pussukka.

Pussukat

Nelosen puikoilla kudottu pussukka. Vuorikangas Cath Kidstonia.