sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Kaveria ikävä







Meillä on ollut viikon päivät vain yksi koira, 11-vuotias Ville.
Ville ei ole koskaan ollut ainoana koirana, paitsi nyt. Koko ikänsä sillä on ollut seurana Nalle, mutta viikko sitten Nalle kuoli vanhuuden vaivoihin. Nallen munuaisvaiva oli niin paha, ettei eläinlääkäri voinut määrätä edes lääkekuuria, koska vanhan koiran kroppa ei sitä olisi kestänyt. Joten Nalle nukutettiin. Olihan tuota ikää jo kuukautta vaille 14 vuotta.
Ville selvästi vielä etsii Nallea ja on vähän masentunut, kun kaveria ei näy, eikä kuulu. Myös meidän kolmivuotias tyttö on ihmetellyt, missä Nalle on. On kerrottu, että on koirien taivaassa. Aiemmin on kysellyt missä on kummitätin marsu, ja on kerrottu, että on marsujen taivaassa. Tyytyi aikansa tähän selitykseen, mutta kysyi sitten vähän ajan päästä, että koska se Mimmu tulee takaisin sieltä marsujen taivaasta?
Samanlaisia ajatuksia tämä Nallenkin poismeno on herättänyt. Mummolle on kertonut, että Nalle jäi eläinlääkärille ja tulee sitten takaisin, kun tulee ensin terveeksi. Eilen oli ihmetellyt isälleen, että missä se Nalle oikein luuraa, kauanko se oikein meinaa siellä koirien taivaassa olla...
Tässä on kuvia molemmista. Nalle on tuo musta. Kuvat, joissa Ville on yksin, ovat aivan uusia, toissapäivänä otettuja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti