Muualle menevät paketit saatiin eilisiltana vihdoin talosta ulos, huh! Niissä on aina hommaa... Tässä on esikoisen kummitädin paketteja, joita paketoin vielä viime tipassa, kun kummitäti jo istui tytön kanssa sohvalla olohuoneessa... Eikä tässä vielä mitä. Miehen pakettien käärimisiä en ole vielä edes aloittanut. Ei kyllä ole koskaan mennyt näin myöhäiseksi, mutta eipä ole aiemmin ollutkaan joulua yhdistelmällä päivät töissä + illat kotona + kaksi muksua + yömyöhä joulua valmistellen. Viime jouluna olin vielä hoitovapaalla, niin mikäs siinä oli laitellessa. Mies kyselikin, mistä tämä tämän joulun kiireet johtuvat. Jep, tuosta työstähän ne! Mutta nyt on saatu kaikki hyvälle mallille ja hiljennytty joulun viettoon oman porukan kesken. Minulle hiljentyminen merkkaa ensi alkuun blogipäivitystä. Tämä on tätä nykyaikaa. Olisi niin kiva päivittää kotikuulumisia vaikka joka päivä, mutta kun ei ehdi, niin ei. Täytyy sitten päivittää kerralla enempi.
Joulut olen siis saanut laitettua. Kuvia ei joulustamme juurikaan vielä ole. Mies lähti päivällä kameran kanssa reissuun, joten en saanut tänäänkään otettua joulukuvia kodistamme valoisan aikaan. Epäilen tämän jäävän joulupäivän tehtäväksi! Mutta onhan tuota aikaa sitten.
Tämä ilta menee paketoidessa, tai ainakin nyt sellainen tunti ja risat menee. Olisi kiva hörppiä samalla glögiä, mutta mitäs jos sitä kaatuu niitten pakettien päälle? Toisaalta, siinäpä sitä on sitten motivaatiota vauhdikkaaseen paketointiin, kun saa paketoinnin päätteeksi palkkioksi lasillisen valkoista glögiä, sitä hieman tujumpaa ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti