Uusi sohva

Tässä tämä meittin uusi kulmasohva nyt sitten on. Nopea oli toimitus. Viikko sitten lauantaina käytiin Ikeassa tilaamassa, ja sohva tuotiin kuistille jo puolessa välin viikkoa. Torstaina saatiin hakea postista eli Valintatalosta tuo pöydän alta pilkottava matto ja perjantaina haettiin samaisesta paikasta vielä nuo verhot. 

Jep, Teresa Moorhousen Isoisän puutarha -verhothan ne siinä. Miulla välähti vasta nettitilauksen tehtyäni, että ei kai nämä vaan ole yhdet Marimekon "niistä" verhoista. Eipä.
Mutta en viitsi enää niitä takaisinkaan laittaa, ja oikeasti kyllä tykkään niistä ihan älyttömän paljon. Meillä kun on niin pienet ikkunat olkkarissa (kuvassa näkyvän lisäks vielä toinen samanlainen), niin yhteen ikkunaan menee yksi verho, olenpa vain leikannut sen kahtia ja ommellut reunat. 

Tässä kohtaa oli aiemminkin lukulamppu. Tämäkin on Ikean löytöjä, tuollai kivasti vanhanaikainen. Äidilläni on samanlainen jalkalamppu, tai siis samantyylinen tuo varjostin, ja se lamppu on jo vuosikymmeniä vanha. Eli vaikka lamppu onkin uusi, tyyli on vanhaa ja se on hyvä se.

Sohvapöytä on sama vanha. Pöytäliinakin on sama vanha. Uusi pitäisi jostain löytää. Mulla  on pyörinyt päässä jo pari päivää sellainen ajatus, että maalaan tuon sohvapöydän hopeiseksi tai sellaiseksi metallinhohtoisen hopeiseksi. En ees viitsi kysyä, mitä mieltä mies on asiasta! Se ei noista verhoistakaan kauheesti perusta, kun kuulemma yksiväristä pitäisi olla.

Tässä meidän olohuone ennen, tai siis sen jälkeen ennen, kun oli otettu iso matto pois. Tässä  tää olkkari on viimeistä iltaa ennen uutta sohvaa.