Namskis namskis!

Lontoon-reissun ensimmäinen makuelämys, Starbucksin Moccha Frappucino lentokentällä. On vaan niin miu mau mukkanen tämmöinen kylmä kahvijuoma. Olkoon tuo Starbucks jossain päin maailmaa vaikka kuinka arkipäiväinen, mutta onhan tuo täällä Suomessa vielä melkoinen ihmetys. Tiedä sitten, miksi eivät availe niitä kahviloitaan kuin Helsinkiin ja lentokentälle. Kyllä me täällä maallakin kahveella käytäisiin!

Mutta takaisin Lontooseen. Tässä aamulatte ja mustikkamuffinssi, jonka kävin syömässä Portobello Roadilla kivassa pienessä kahvilassa matkaseuralaisten kanssa. Tuossa kuvassa muuten oikeasti näkyy kahvilasta varmaan kolmasosa, niin pieni se oli.

Hotlan vedenkeitin ja teepussi, PG Tips! Jos mulle jostain teestä tulee mieleen Englanti, niin se ei ole Twinings, eikä Lipton, vaan PG Tips. Ja nimenomaan just nämä tällaiset perusteepussit. 

Tässä ollaan Annen kanssa iltaoluella ja -siiderillä aivan Piccadillyn nurkilla. Tuo musta mönjä on oliivitahnaa,  ja se sopi nuitten leipien kanssa aivan mahtavasti yhteen. Ei varmaan tarvinne sanoa, että leipäsetkin veivät kielen mennessään. Oltais varmaan molemmat voitu syödä tuo annos yksin, mutta syötiin nyt kuitenkin puoliksi. Lisäksi meille tuotiin dipiksi vielä oliiviöljyä. 

Täytyy sitä pikaruokapaikassakin reissulla käydä. Mäkkäreitä on täälläkin, joten Lontoon must-kohde miulle on ollut jo pidemmän aikaa Spudulike, joka myy täytettyjä uuniperunoita. Kuvan annos on uuniperuna tikka masala -täytteellä.
Lisäksi söimme reissulla myös pubissa, mutta eihän mulla tietenkään tullut siitä sapuskasta yhtään kuvaa otettua, vaikka pubi ruokailuympäristönä on hyvinkin viehättävä ja kotoisa.