Nukenvaunujen uusi patja

 Esittelin jokin aika sitten nämä uudet, pienet nukenvaunut. Tänään ompelin sinne patjan kankaasta, jonka tilasin Pikku Iidan Puodista. Ompelukoneestani hajosi taas vaihteeksi jotain, tällä kertaa se alalangan "ovi". Oli yllätys miten monesta pienestä osasta sekin on tehty. Niin pieniä osat ovat, että turha edes yrittää tehdä asialle itse mitään. Ompelukonekorjaaja kutsuu jälleen kerran. Ompelukone käy korjaajalla keskimäärin noin 2 metrin ompelun jälkeen. Sen takia en viitsi ommellakaan. Ja Singerin muka pitäisi olla kestävä.
Edellisen kerran kysyin korjaajalta, että joko kannattaisi vaihtaa kone uuteen. Hän totesi lakonisesti, että ei ne uudet tämän kummempia ole, ellet jotain erityisominaisuuksin varusteltua halua. En halua. Hyvä kun haluan ommella tuolla tavallisella, hermot menee! Krunts vaan kuuluu. Harvassa ovat ne kerrat, kun kone kestää koko työn loppuun. En voisi kuvitellakaan käyväni tekemään mitään tilkkupeittoa, ellen sitten ompelisi ihan trad langalla ja neulalla.

Tämä patja on siis ommeltu neulalla ja langalla. Ei katkea ja tulee valmista! Mitä nyt langat menevät vähän solmuun, mutta se on pientä ompelukoneen temppuilun rinnalla.
Ompelin tähän myös pienen peiton, mutta en saanut peitosta kunnollista kuvaa.
Jospa esittelisin peiton sitten joskus, kun saadaan tähän nukkevauva asukkaaksi. Keväämmällä varmaan tuolta Porvoon Riimikosta katselen. Olkoon vaunut siihen saakka tyhjillään.