Hääkuvia

Häätarinaa, osa 1.
Aivan ensiksi kuva hääparista. Morsiuspuku on teetetty. Sen ompeli Burdan kaavoista Tuula. Suuret kiitokset Tuulalle!
Selasin läpi useita häälehtiä ja selasin netistä satoja morsiuspukuvaihtoehtoja reilun puolen vuoden ajan. Kermanvaaleaa tietysti etsin. Muutamaa kuukautta ennen häitä löytyi Eurokankaasta Burdan kaavakirjasta kuva puvusta, joka oli tehty 1800-luvun alkupuolen empire-puvun tyyliseksi. Pukua kutsutaan maailmalla myös nimellä Josephine dress ja Englannissa se tunnetaan nimellä Regency dress. Tällaiset puvut olivat 1800-luvulla muotia muutaman vuosikymmenen ajan ihan kaikenikäisillä naisilla nuorista neidoista vanhempiin rouviin.
Heti alusta oli selvää, että tämä puku ei toimisi ihan vaaleana. Värit löytyivät aika helposti. Nämä ovat muutenkin suosikkivärejäni.
Pukuni kankaat ovat silkkiä ja brokadia, Eurokankaasta. Rinnuksen kultaoranssi kangas on Helsingin Stockmannilta, kuten on myös brokadilaahuksen pitsi. Silkkipukua voi pitää eriseen eli tämä laahusosa on irtonainen, joskin päällä erittäin napakka ja tiukka, kuten kuuluukin. Pitsiä meni pukuun yli metritolkulla, yli neljä metriä. Myös brokadia kului neljä metriä.
Sulhasen asusta ei ole yhtä pitkää tarinaa kerrottavana, se on Dressmanilta. Sulhanen oli asussaan oikein komea, mutta niin tuo on muutenkin:)
Tyttöjen puvut ompeli Ajan Ommel Kouvolasta. Sofialla on uudet kengät, Millan valkoiset kengät taas ovat vanhat ensikenkäni, kun itse olin aikoinani yksivuotias. Hyvin niillä vieläkin pääsee taapertamaan. Tyttöjen kukkaistyttökimput ja oman morsiuskimppuni on tehnyt kukkakauppa Ruusupuu Kuusankoskelta. Sieltä haettiin meidän häihin muutkin kukkaset.
Kampauksen ja meikin on tehnyt kouvolalaisen Hiusstudio Glown Vilma. Kaksi tuntia tuohon tukkaan meni. Pinnejä meni jotain neljäkymmentä. Sulhanen purkasi pinnit hääyönä kolmen maissa - kun ensin oli siivottu sänky riisistä ja muusta onnea tuottavasta kuivamuonasta, mitä sinne oli meidän tietämättämme salaa heitetty!